Muutoksia

Töissä syötin jälleen vartijoiden tietoja tietokantaan. Pidän työstä, sillä osaan sen hyvin ja tykkään tehdä kovaa töitä. Rakastan olla töissä, sitä varmaan omien opettajien on vaikea uskoa koska tämä sama ei toteudu koulussa. Mutta töissä iskee kilpailuhenkisyys ja tahto olla paras. Olenkin jäänyt melkein joka päivä tekemään pidempää päivää. Tälläkin viikolla yksi päivä toinen suomalainen lähti toimistolta aikaisemmin mutta minä jäin vielä pariksi tunniksi, sillä kun alotan jotain minun on pakko saada se loppuun. Normaalisti en toimistotyöstä tykkäisi mutta tätä ei voi muutakun rakastaa. Ja minusta on mielenkiintoista nähdä miten vartijan työ toimii siellä toimistollakin, näitä ei luultavasti monikaan vartija tiedä joka ei ole toimistolla työtä tehnyt. Lisäksi tämä toimisto ei ole mikä tahansa toimisto. Siellä on kaloja, kissa, papukaija ja kaksi koiraa. Eli minulle kuin paratiisi. Tietokannan tekeminen pitää aika kiireisenä mutta siinä sivussa on asiakaspalvelu työtä kanssa. Vartjat tulevat joka päivä käymään toimistolla, jolloin kysyn kuinka voin auttaa ja toimin sen mukaan. Vartijat myös tuovat uniformujaan takaisin, jolloin kirjaan ne ylös. Kuulostaa tylsältä mutta tälläisessä työpaikassa ei ole päiväkään tylsä. Eilenkin kun koneen ääressä tein töitä niin papukaija tanssahteli pöydälläni musiikin tahtiin. Eihän tätä voi muutakuin rakastaa. Juttelinkin eilen Jovanin kanssa ja ensi viikolla katsomme minulle uniformun ja rupeamme katsomaan työvuoroja kentältä. Vaikka haluankin kentälle töihin saadakseni kunnon työkokemusta siitäkin niin tahdon kuitenkin pysytellä toimistollakin paljon. Olen asettunut sinne niin hyvin.

Kotona tosin on ollut hieman ongelmia joka vaikutti jaksamineen ja siihen ettei oikeen ollut oma iloinen itsensä. Näistä en kuitenkaan koe tarvetta blogiin kirjoittaa. Niinkuin jo kerroinkin, aina ei voi olla ruusuilla tanssimista. Muutinkin tyttöjen kanssa yläkertaan viikoksi ennenkuin he lähtevät ja pari muuta muuttaa omasta kotoani pois, jolloin pääsen takaisin poikienkanssa. Olen kuitenkin iloinen ja erittäin helpottunut että saatiin tälläinen järjestely niin jaksaa paremmin.

Viime lauantaina lähdimme Jovanille ja Lavinialle Gozoon. Söimme, joimme ja nautimme auringosta altaalla. Paikka oli erittäin kaunis ja jokainen meistä suomalaisista paloikin aika reippaasti.

Arkipäivät menevät täällä aika nopeasti. Aamulla kahdeksan aikaan bussiin, toimistolla niin kauan kunnes olen saanut työni tehtyä. Sitten kauppaan ja kotiin ja nukkumaan. Arkisin ei juuri muuta jaksa. Viikonloppuisin olemme jaksaneetkin tehdä enemmän ja tarkoitus olisikin kokea mahdollisimman paljon nyt kun täällä ollaan. Jokatapauksessa eniten tahdon tehdä mahdollisimman paljon töitä joka onkin nyt etusijalla. Toivoisin että voisin kirjoittaa enemmän työasioista blogiin mutta tällä hetkellä se on hieman haastavaa sillä toimistolla olen. No, heti kentälle päästyäni onkin sitten enemmän kirjoitettavaa!