Jes!

Otsikko kertoo! Suuri helpotus, blogini toimii vihdoin myös puhelimella! Enään ei siis tarvitse kiirehtiä kirjoituksissa. Töissä tänään edelleen siirsin vartijoiden paperisia tiedostoja sähköiseen tietokantaan. Tietokoneella tehtävää työtä siis. Työtäni siis ei todellakaan edesauttanut tänään parin tunnin sähkökatkos. Sillä aikaa siis kävin lounaalla, kysyin työntekijöiltä onko jotain missä voin auttaa ja tottakai mikä tärkeintä, leikin koirienkanssa. Olen iloinen siitä että pomoni Lavinia on antanut minulle vastuuta ja luottaa minuun. Perjantaina hän joutui lähtemään aikasemmin joten pyysi minua ruokkimaan koirat ennenkuin lähden. Tulin todella iloiseksi tästä sillä olinkin sanonut että jos on mitään koirienkanssa missä voisin auttaa, auttaisin mielelläni. Saankin ruokkia koirat huomennakin kun hänellä on kokous. Tiedän, kuulostaa tyhmältä mutta suuri ilo mulle kun omaa koiraa ikävöin. Jokatapauksessa takaisin työasioihin. Uutta tietokantaa siis teen. Siinä ne päivät aikalailla meneekin. Olen aina tiennyt että toimistotyö ei ole minua varten koska olenkin enemmän en pysy paikallani ihmisiä, kuitenkin olen toimistolla viihtynyt, johtuen varmaan ihmisistä (ja ehkä vähän koiristakin). Innolla odotan muitakin työtehtäviä, mutta näin aluksi toimisto on tuttu ja turvallinen. Sielläkin oppii kuitenkin joka päivä jotain uutta. Edelleen olen ihan älyttömän kiitollinen siitä että tälläinen kokemus on mahdollistettu. Ja erittäin kiitollinen Lavinialle ja Jovanille että he ovat saaneet tuntemaan oloni niin kotoisaksi töissä. Tänäänkin kun olimme työkaverinikanssa odottamassa bussia Lavinia ja Jovan huomasivat meidät ja nappasivat kyytiin ja veivät kotiin. Erittäin ystävällistä.


Kun pääsin kotiin, kiirehdinkin yläkertaan hakemaan Juliankanssani ulos. Tarkoitus oli lähteä jokapäiväiselle kävelylle rannalle. Eksyimmekin siitä sitten grillille ja hattaralle. Tälläst sattuu.

Maanantai

Toissa sujuu hyvin. Blogin kirjoitus ei edelleenkaan puhelimella toimi ja tietokonetta ei ole joten joutuu aina vahan improvisoimaan milla tata kirjoittaisi. Nyt kuitenkin olen toissa niin voin samalla kirjoittaa. Tanaan olen syottanyt vartijoiden tietoja uuteen tietokantaan ja siina tama paiva varmaan aikalailla meneekin. Nyt tosin olen toimiston alapuolella olevassa asekaupassa valvomassa rakennustyontekijoita jotka tekevat jotain remonttia. Samalla katson ketka portista tulee ja ketka voi paastaa sisaan. Portti on kokoajan lukossa ja jos joku haluaa sisaan niin minun taytyy avata avaimella. Hieman hairitsee kun tassa nappaimistossa ei ole kaikkia kirjaimia mutta eikohan tasta selvaa saa ehka. Lavinia kysyi tanaan koulultapain etta olisiko tyossaoppimistani mahdollista pidentaa. Ymmarran etta haluutte tottakai pitaa mut ittellanne  mutta paastakaa nyt! En halua tulla takasin. Eli taaki varmaan kertoo etta viihdyn erittain hyvin. Toissa on mukavaa ja menee hyvin ja saa on erittain lammin paivisin.

Selkaan vihlasee valilla viela aika pahasti mutta ei ole laheskaan enaan yhta kipea. Parempaan pain siis menossa. Yha jaksaa yllattaa kuinka kaunista taalla on. Jokaisella bussimatkalla toihin yha hammastyy ja kaikki on niin kaunista ettei haluisi ees silmia rapayttaa, ettei vaan missaa mitaan. Lenkkimaisemat ovat upeita. Talla viikolla on onneksi pidempi viikonloppu kun perjantai on kaikilla vapaa. Lauantaina lahdemmekin Lavinialle ja Jovanille Gozoon. Olisi suunnitelmissakin jossain vaiheessa Sisiliassa kayda.

Aurinko paistaa ja linnut laulaa, haetaanko mut vakisin takas jos en ilmesty enaa ikina koululle.
Maanantai ei tunnu taalla maanantailta.

Viikonloppu!

Työviikko oli täynnä toimistotöitä ja hirveitä bussimatkoja. Suomalaiset jotka valittaa ruuhkasta eivät tiedä siitä mitään. Pääsin töistä viideltä jonka jälkeen odotin bussia kaksi ja puoli tuntia :-) Perjantaina aloimme lisäämään vartijoiden tietoja uuteen tietokantaan ja siinä se päivä sitten menikin.


Vihdoin koitti kauan odotettu viikonloppu.  Eilen lähdettiinkin perjantain kunniaksi tutustumaan Julian, Markuksen ja Aatun kanssa Maltan yöelämään. Onnistuin jotenkin kaatumaan portaissa niin että alaselkä sai aika kovan kolahduksen. Sattuu aika lailla ja toivottavasti menee ohi ettei vaikeuta työntekoa. Hukkasin mun avaimet kanssa mut luojan kiitos löysin ne. Välillä sattuu ja tapahtuu vähän liikaa.

Lauantai vietettiinkin rauhallisemmin. Kun vihdoin herättiin niin lähdettiin Juliankanssa kaupungille päin. Käytiin hakemassa ruokaa ja mentiin meren rannalle syömään.

. Sitten käytiin kaupoissa jonka jälkeen menimme kotiin. Illalla lähdettiin elokuviin Julian, Jennan ja Markuksenkanssa mutta paikka oli jo niin täynnä ettemme päässeet sisään. Päätimmekin sitten hakea kiskalta jäätelöt ja mennä rannalle syömään. Oli hienoa nähdä kuinka kauniilta ranta näyttää pimeälläkin.

Rannan jälkeen lähdimmekin samalla porukalla yläkertaan pelaamaan korttia. 

Maanantaina voi olla että osallistutaan Maltalaiselle vartijakurssille, mikäli sinne mahtuu. Jos ei mahdu niin sitten ensi kuussa. Onneksi huomenna on vielä vapaapäivä jolloin otetaan iisisti. Selkään nyt meinaan sattuu niin älyttömästi että jos ei mene ohi ni kusessa ollaan.

Töitä

Työviikko lähenee loppuaan onneksi. On ollut aika rankka viikko. Joka aamu bussiin täytyy keretä kahdeksaksi ja olenkin sitten vasta hämärtäessä kotona. Tänään pääsimme töistä viiden aikaan jonka jälkeen bussilla kotiinpäin ja kauppaan. Töissä menee hyvin ja kokoajan oppii uusia asioita. Olen käynyt läpi vartijoiden tiedostoja ja katsonut mitä sieltä puuttuu ja sitten lähettänyt heille tekstiviestejä niistä. Huomenna pitäisi opetella tekemään sama tietokoneella. Hieman jänittää sillä olen maailman huonoin teknologiankanssa. Ja saan ohjeet vieläpä englanniksi. Englanninkielen taito on parantunut jo huomattavasti kun joutuu koko päivän englantia puhumaan. Hieman harmittaa kun ulkona hyvä sää ja joutuu töiden takia olla sisällä päivät. Tällä menolla en saa ikinä rusketusta.  Viihdyn töissä ja työkaverit ovat erittäin mukavia. Viihdyn töissä vielä paremmin kun nään koirat. Georgen ja Mollyn.

Haluaisin joskus tulevaisuudesssa ehkä mahdollisesti jopa muuttaa tänne. Rakastan Maltaa ja ihmisiä täällä. Kaikki ovat niin mukavia ja sosiaalisia ja aina on joku jonka kanssa jutella, Tuntuu kun kotona olisi. En voisi olla onnellisempi siitä että olen täällä. Toki välillä on ikävä rakkaita ihmisiä mutta sellasta sattuu.

No jokatapauksessa töissä on tämä viikko mennyt tiedostojen kimpussa ja kun vielä huomisen jaksaa niin pääsee viettämään viikonloppua. Ajattelimmekin lauantaina lähteä Juliankanssa Paolaan jossa sijaitsee maltan paras tatuointiartisti.  

Blogin kanssa on ollut aika paljon ongelmia. Olen kirjoittanut yhden tekstin puhelimella mutta se ei sitten näkynytkään joten jouduin lähettämään sen puhelimella Jennan koneelle ja kopioida blogiin. Nyt sain onneksi kirjoittaa tämän postauksen Jennan koneella.  Jään tänne.

Perillä 18.03.2017

Matkalla

Maltalla sujuu hyvin mutta muutama mutka matkaan on mahtunut kuitenkin. Sain blogin vasta nyt toimimaan mutta pääasia kai että toimii kuitenkin. Saavuin perille Lauantaina puolenpäivän aikaan. Lento lähti Suomesta 06.00. Saksassa odottelin puolitoista tuntia ja sitten kone suuntasi maltalle. Lento meni hyvin vaikka turbulenssia oli paljon. Perillä minua vastassa oli mies firmasta johon menin töihin. Signal 8 securitystä. Huomioni heti kiinnitti liikenne joka oli näin suomalaisen näkökulmasta kunnon sekamelska. Kun saavuin kotiin niin vastassa oli heti luokkakaverit Henrietta ja Aleksi joiden kanssa en valitettavasti kerennyt vaihtaa ollenkaan kuulumisia, he meinaan lähtivät samalla kyydillä millä tulin. Minua vastassa oli myös kämppikseni Markus sekä Jenna ja Julia yläkerrasta. Kerkesin vaan laittaa matkalaukun huoneeseeni jonka jälkeen kiirehdimme Markuksen ja tyttöjenkanssa bussiin joka suuntasi kaupungille.

Kun pääsimme kauppakeskukseen huomiotani herätti heti vartija. Toisinkuin suomessa vartijalla ei ollut mitään voimankäyttövälineitä, edes käsirautoja. Vartijalla oli ainoastaan radiopuhelin. Lauantai oli todella lämmin niinkuin myös sunnuntai ja maanantai. Johannalla ja minulla oli maanantai vapaapäivä sillä pomomme ei ollut työpaikalla. Maanantain siis vietimme Vallettassa.

Jännitti vähän ensimmäinen työpäivä joka oli siis tänään. Työpäivä meni erittäin hyvin. Viikko tai pari olen toimistotöissä ennenkuin pääsen kentälle. Toimistotöissä oli kivaa ja mielummin aluksi niitä teenkin että saan varmuutta kentälle. Päivä kului tutkien Signal 8 securityn työntekijöiden sopimuksia ja tietoja, etsien puuttuvia tietoja ja lähettämällä niistä vartijoille tietoa. Kokopäivän kun työssä puhuu englantia niin työpäivän jälkeen vähän miettii mitenkäs sitä suomea puhuttiinkaan. Ihmiset töissä olivat kaikki erittäin ystävällisiä ja mukavia ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Toimistolla on myös kaksi koiraa, omat suosikkini tottakai. Tänään oli sadepäivä joten lämmöstä en päässyt nauttimaan. Kaikenkaikkiaan Malta tuntuu kodilta, ihmiset ovat ihania ja työt maistuu. Taidanpa jäädä tänne. Ehtona tosin että tämä sade lakkaa ja pääsen nauttimaan lämmöstä taas