Saturday, April 29, 2017

Ensimmainen paiva kentalla takana

Eilen oli siis ensimmainen paiva kentalla. Lahdin aamulla bussilla kohti baystreettia. Vartioitavana alueena oli kauppakeskus johon kuuluu myos hotelli. Tyopaiva kului aika hitaasti silla asiakkaita ei ollut paljoa. Paiva menikin siis valvomossa kameroita tuijotellen seka partioinnissa. Eroja vartijantyohon suomessa on tullut huomattua jo runsaasti. Ennen luulin etta suomessa vartijoilla ei ole juuri mitaan oikeuksia mutta meilla on, todella paljon. Taalla ohjeena on esimerkiksi jos joku varastaa niin soittaa vaan poliisille. Ei siis ole kiinniotto-oikeuttakaan. Ei voimankayttovalineita.

Toissa ei oikeastaan tapahtunut mitaan. Ainoastaan valvomossa huomasin kun tarkastelin kameroita etta kaksi pikkupoikaa pelasivat palloa sisalla aivan lasiseinan vieressa. Lahdin siis huomauttamaan poikia asiasta ja yksi huomautus riittikin. Tyovuoron paatyttya uniformu oli yha paalla kotimatkalla. Ihmiset luottavat ja pysahtyvat kyselemaan ohjeita mista tosiaan huomaa etta vaikka et silla hetkella toissa olekkaan, edustat silti firmaa. Jos jotain taalla olen huomannut niin sen etta taalla on oman firmansa kunnioittaminen tarkeaa. Ja se etta naytat toissa asialliselta ja ammattimaiselta. Tanaan olinkin siis vartijakurssilla jossa keskutelimme aiheesta. Eras "herrasmies" kurssilta olikin sita mielta etta han ei kulmakoruaan aijo ottaa pois ja ei haittaa jos tatuoinnit nakyy. Mielipiteitaan han sitten perusteli lauseella "Dont judge book by its cover". Tottakai meilla tassa vaiheessa pieni mieltavirkistava vaittely alkoi. Peustelin hanelle oman mielipiteeni etta firmassa jossa olen talla hetkella toissa (eli siis Signal 8 securityssa)  ohjeena on etta toissa ei lavistyksia ja tatuoinnit eivat saa nakya. Talloin siis toimitaan sen mukaisesti ja kunnioitetaan firmaa jolle tehdaan toita. Lisaksi lavistykset eivat nayta ammattimaiselta talla alalla ja ovat myos turvallisuusriski. Lisaksi hanen perustelunsa etta kirjaa ei saa tuomita kansien perusteella on suoraansanottuna paska. Heti kun naat henkilon ensimmaista kertaa saat ensivaikutelman. Missa tahansa naan vartijan kiinnitan heti huomion ulkoisiin seikkoihin. Tassa tapauksessa kylla tuomitaan kansien perusteella. Jos naan huolimattomasti pukeutuneen vartijan, likaisissa vaatteissa, naama taynna rautaa, hakaristi tatuointi otsassa niin tottakai saan erilaisen ensivaikutelman kuin vartijasta joka on pukeutunut tyylikkaasti ja saannosten mukaisesti. Elikka siis pointtini oli se etta taalla (niinkuin myos varmasti suomessakin) se minka kuvan annat itsestasi ulospain on erittain tarkea. Varskinkin taalla. Tottakai se riippuu firman linjauksesta mutta itse naan jarkevimpana vaihtoehtona kunnioittaa omaa firmaa ja sen ehtoja.


Takaisin tyopaivaan. Valvomossa opin siis kayttamaan valvontakameroita mikä oli mielenkiintoista. Aika tosin käy pitkäksi kentällä jos ei asiakkaita ole. Toimistolla on sentään aina tehtävää. Kentällä ei juurikaan tapahtunut. Vartijakurssinkin kävin jo ja suomessa on kyllä paljon vaativampi. Tai tätä kurssia ei voinut vaativaksi sanoa. No ne näkee sitten ketkä tänneppäin tulee. Jokatapauksessa yhä töissä mahtavaa, ihmiset ovat mahtavia ja sää mahtava. Kelpaa.

Friday, April 21, 2017

Hommat etenee hyvin toimistolla. Tietokanta alkaa olla viitta vaille valmis. Tanaan kavinkin ostamassa tyokengat ensi viikkoa varten. Ensiviikolla muuten alkaa vartijakurssikin. Innolla odotan niin saa vahan vertauskuvaa vartijan tyohon suomessa. Niinkuin edellisessa postauksessa mainitsinkin etta englannin kielen taito on kehittynyt aivan alyttomasti. Sen voi sanoa etta tama on mahtava mahdollisuus kehittaa itseaan ja omaa kielitaitoaan. Niin hienoa etta meilla Hyriassa on tallainen mahdollisuus.

Toimistolla oli tanaan aika paljon porukkaa kaymassa, johtunee siita etta vartijat tulivat hakemaan chekkejaan. Oli todella kivaa jutella uusien ihmisten kanssa. Nyt vasta toisen kerran on senverran toissa aikaa etta voi kayttaa ajan hyodyksi ja kirjoittaa blogia. Kerkesin myos menna ylakertaan tutustumaan valvomoon, jossa valvomopaallikko ystavallisesti selitti minulle mita valvomossa tehdaan ja miksi. Oli erittain mielenkiintoista ja rupesinkin miettimaan etta tuotakin tyota voisi joskus haluta tehda. Seurasin hetken arvokuljetuksen matkaa valvomosta kunnes menin takaisin jatkamaan toitani.  


Tuesday, April 18, 2017

Kuukausi takana

Töissä pitää kiirettä. Sain eilen uniformun ja ensi viikolla luvassa ensimmäinen päivä kentällä. Työnkuvaani toimistolla kuuluu puhelimeen vastailu, tietokannan tekoa, asiakkaiden neuvomista sekä kaikenlaista erinäistä hommaa mitä pyydetään tekemään. Olenkin tehnyt nyt erittäin paljon töitä. Joka päivä ainakin tunnin tai kaksi "ylimääräistä". Olen meinaan tehnyt itselleni semmoisen säännön että töistä ei lähdetä ennenkuin on kaikki hommat tehty. Olenkin saanut positiivista palautetta joka lisää motivaatiota työtä kohtaan vielä enemmän.


Aamupäivällä toimistolla on aika kiire koska asiakkaita riittää. Olenkin huomannut että englanti sujuu jo huomattavasti paremmin. Muuta ei juur kuulu kun töitä, sillä kun pääsee kotiin on jo hämärää eikä jaksa mitään. Tosin pääsiäisenä oli pitkä viikonloppu. Lauantaina meninkin siis Lavinian ja Jovanin luokse Gozoon ja jäin yöksi. Vietin päivän siis altaalla auringon alla. Myöhemmin he näyttivät minulle Gozoa. Mahtava pääsiäinen takana ja tästä oli hyvä jatkaa uuteen työviikkoon! Joka tapauksessa työt sujuu erittäin hyvin ja tästä on hyvä jatkaa. Huomasin tänään että nyt jo tasan kuukausi takana. Vähiin käy aika ja eiköhän se oo aivan selvää että en mä pois halua lähteä.


Saturday, April 8, 2017

Muutoksia

Töissä syötin jälleen vartijoiden tietoja tietokantaan. Pidän työstä, sillä osaan sen hyvin ja tykkään tehdä kovaa töitä. Rakastan olla töissä, sitä varmaan omien opettajien on vaikea uskoa koska tämä sama ei toteudu koulussa. Mutta töissä iskee kilpailuhenkisyys ja tahto olla paras. Olenkin jäänyt melkein joka päivä tekemään pidempää päivää. Tälläkin viikolla yksi päivä toinen suomalainen lähti toimistolta aikaisemmin mutta minä jäin vielä pariksi tunniksi, sillä kun alotan jotain minun on pakko saada se loppuun. Normaalisti en toimistotyöstä tykkäisi mutta tätä ei voi muutakun rakastaa. Ja minusta on mielenkiintoista nähdä miten vartijan työ toimii siellä toimistollakin, näitä ei luultavasti monikaan vartija tiedä joka ei ole toimistolla työtä tehnyt. Lisäksi tämä toimisto ei ole mikä tahansa toimisto. Siellä on kaloja, kissa, papukaija ja kaksi koiraa. Eli minulle kuin paratiisi. Tietokannan tekeminen pitää aika kiireisenä mutta siinä sivussa on asiakaspalvelu työtä kanssa. Vartjat tulevat joka päivä käymään toimistolla, jolloin kysyn kuinka voin auttaa ja toimin sen mukaan. Vartijat myös tuovat uniformujaan takaisin, jolloin kirjaan ne ylös. Kuulostaa tylsältä mutta tälläisessä työpaikassa ei ole päiväkään tylsä. Eilenkin kun koneen ääressä tein töitä niin papukaija tanssahteli pöydälläni musiikin tahtiin. Eihän tätä voi muutakuin rakastaa. Juttelinkin eilen Jovanin kanssa ja ensi viikolla katsomme minulle uniformun ja rupeamme katsomaan työvuoroja kentältä. Vaikka haluankin kentälle töihin saadakseni kunnon työkokemusta siitäkin niin tahdon kuitenkin pysytellä toimistollakin paljon. Olen asettunut sinne niin hyvin.

Kotona tosin on ollut hieman ongelmia joka vaikutti jaksamineen ja siihen ettei oikeen ollut oma iloinen itsensä. Näistä en kuitenkaan koe tarvetta blogiin kirjoittaa. Niinkuin jo kerroinkin, aina ei voi olla ruusuilla tanssimista. Muutinkin tyttöjen kanssa yläkertaan viikoksi ennenkuin he lähtevät ja pari muuta muuttaa omasta kotoani pois, jolloin pääsen takaisin poikienkanssa. Olen kuitenkin iloinen ja erittäin helpottunut että saatiin tälläinen järjestely niin jaksaa paremmin.

Viime lauantaina lähdimme Jovanille ja Lavinialle Gozoon. Söimme, joimme ja nautimme auringosta altaalla. Paikka oli erittäin kaunis ja jokainen meistä suomalaisista paloikin aika reippaasti.

Arkipäivät menevät täällä aika nopeasti. Aamulla kahdeksan aikaan bussiin, toimistolla niin kauan kunnes olen saanut työni tehtyä. Sitten kauppaan ja kotiin ja nukkumaan. Arkisin ei juuri muuta jaksa. Viikonloppuisin olemme jaksaneetkin tehdä enemmän ja tarkoitus olisikin kokea mahdollisimman paljon nyt kun täällä ollaan. Jokatapauksessa eniten tahdon tehdä mahdollisimman paljon töitä joka onkin nyt etusijalla. Toivoisin että voisin kirjoittaa enemmän työasioista blogiin mutta tällä hetkellä se on hieman haastavaa sillä toimistolla olen. No, heti kentälle päästyäni onkin sitten enemmän kirjoitettavaa!